Miksi energiamuutos?

Miksi energiamuutos on välttämätöntä?

Maailman energiantuotanto perustuu ylivoimaisesti fossiilisiin polttoaineiseen, kuten maailman energiajärjestön kuvaajasta alla käy hyvin selkeästi ilmi. Kuvaajasta myös näkyy voimakkaasti jatkuva energiankäytön kasvu.

IEA-world

Maailman energiantuotannon lähteet vuonna 2011

 

Uusiutuvien energioiden osuus on globaalisti vain noin 13,5 % !! Suomessakin osuus on vasta noin 33 % loppuenergian kulutuksesta.

Öljyn käyttö pitää lopettaa – ilmastonmuutoksen torjuminen

Ilmastonmuutos on tieteen tekijöiden ylivoimaisen  enemmistön  mielestä kiistämätön fakta.  Kyse on nimenomaan pitkän aikavälin muutoksesta. Muutosta ei pysty sanomaan minkä tahansa muutaman vuoden muutossuunnan perusteella.

Miljoonien vuosien aikana maankuoreen syntynyt öljy sisältää paljon hiiltä, joka palaessaan lisää ilmakehän hiilidioksidin määrää. Tiedossa olevat ja todennäköiset öljy-, kivihiili- ja maakaasuesiintymät maailmassa sisältävät lähes 2800 gigatonnia hiilidioksidia. Näistä pääosa on öljyssä ja kaasussa.

Globaali polttamaton fossiilinen hiili

 

Jotta ilmastonmuutos pysyisi siedettävällä tasolla – eli alle 2 asteen nousussa – saisi ihmiskunta lisätä ilmakehän hiilidioksidimäärää enintään 565 gigatonnin verran, arvioivat tutkijat.

 

Öljyn käyttö vähenee – tuotantohuippu jo ohitettu globaalisti

Raakaöljyn tuotanto alkoi merkittävässä määrin 1850 luvulla. 150 vuodessa on tuotettu reilu 1000 gigabarrelia. Lisäksi arvioidaan, että löydettyjä, mutta vielä poraamattomia öljyvaroja on toinen 1000 gigabarrelia. Vuosittainen öljyntuotanto on ollut enintään noin 27 gigabarrelia vuodessa. Vuoden 2005 jälkeen tuotantomäärä on tasaantunut suunnilleen sille tasolle eli ei ole kasvanut.

Pohjois-Amerikka ja Eurooppa ovat jo kääntyneet tuotantomäärissä laskuun. OECD:stä tai tuottajamaiden hallituksista riippumattomattomat tutkimuslaitokset ovat päätyneet saman suuntaisiin arvioihin globaalista tuotannon laskusta. Vaikka suuria löytöjä uutisoidaankin välillä ja puhutaan liuskeöljystä tai öljyhiekasta on niiden vaikutus kokonaistuotannon laskuun vain muutamia kuukausia tai enintään muutama vuosi.

world_peak-oil

Globaali raakaöljyn tuotanto – Lähde: BITRE-raportti 117

Suomi Venäjän varassa

Suomen kannalta merkittävintä on kuinka Venäjän öljyntuotannolle käy. Tämä siitä syystä, että yli 90 % Suomeen tuotavasta öljystä tuodaan venäjältä.

Suomessa käytetään fossiilista öljyä lämmitykseen noin 10 TWh verran. Se tarkoittaa 10 miljardia litraa, joka vuosi. Lähes 300 000 kiinteistöä lämpiää vielä öljyllä.

Venäjän öljyntuotanto on arvioiden mukaan jo lähivuosina taitekohdassaan ja laskee siitä tiukalla kulmakertoimella, kuten kuvaaja osoittaa.

Euraasian öljyntuotanto ja ennuste. Lähde BITRE report 117

Euraasian öljyntuotanto ja ennuste. Lähde BITRE report 117

Venäjän öljyntuotantoon – niin kuin lähes kaikkialla muuallakin – liittyy myös merkittäviä ongelmia sosiaalisessa ja ekologisessa kestävyydessä. Vuosittain Venäjällä arvioidaan tapahtuvan jopa 5 miljoonan öljytonnin vuodot tuotannon yhteydessä; 10 % koko tuotannosta. Tämä johtuu paljolti vanhentuneesta infrastruktuurista.

Tuotanto tapahtuu venäjällä usein alkuperäiskansojen asuttamilla alueilla. Alkuperäiskansat kärsivät tuotannon ja vuotojen seurauksena ympäristönsä ja kulttuurinsa tuhoutumisesta.

EROEI heikentää saantoa

Vaikka hyödyntämättömiä öljykenttiä vielä on, on tuotannon kasvattaminen teknisesti erittäin vaikeaa. Eteen tulee myös se, että öljyntuotannon alkaessa tuotanto ja tuotteiden jalostus sekä kuljetus oli helppoja toteuttaa. Pitkään öljyn hankintaan asiakkaalle asti meni noin 1 osa 100 osasta öljyn energia eli EROEI-luku (energy return on energy invest) oli luokkaa 1:100 – 1:50. EROEI-luku on kuitenkin heikentynyt viime vuosikymmeninä monista syistä; poraus jopa valtameren syvimmistä kohdista, tiiviimpi kiinnittyminen maahiukkasiin, erottaminen öljyhiekasta jne.

Näin ollen jäljellä olevasta öljystä ei saada läheskään yhtä paljon hyötykäyttöön kuin aiemmin. Tämä on myös yksi syy öljyn jatkuvaan hinnan nousuun.

Kuka saa vähenevät öljyt?

Kun kokonaistuotanto laskee – mahdollisesti jo muutaman vuoden kuluessa ja melko nopeasti – öljyä on vähemmän jaettavaksi. Kuka saa vähenevän kakun palaset?

Tutkijoiden arvio on, että vähenevästä öljystä pitävät kiinni:

  1. Öljyntuottajamaat, joiden oma kulutus kasvaa ja sosiaalinen koheesio vaatii kotimaisen käytön varmistamista
  2. Kehittyvät maat, kuten Kiina ja Intia, joiden BKT hyötyy enemmän öljystä ja siten he voivat maksaa siitä enemmän

Suomen kaltaiset jo kehittyneet länsimaat joutuvat kahden tulen väliin ja joutuvat ensimmäisinä nipistämään öljystään. Energiatehokkuus auttaa jonkin verran, mutta siinä on fyysisessä maailmassa rajansa ja toisaalta rebound-ilmiö syö joskus isonkin osan tehostamisen vaikutuksesta.

Kehittyneet maat saavat entistä pienemmän osuuden. Lähde: Peeking at Peak Oil

Sähkölämmitys on pitkään ilmastohaitallista

Suomessa on noin 650 000 pääasiallisesti sähköllä lämpiävää kiinteistöä.  Sähkölämmityksen ilmastohaitallisuus Suomessa on jopa korkeampi kuin öljyn, 400 kg/MWh tuotettua energiaa (lähde: Motiva). Tämä johtuu sähköntuotannossa käytetyistä fossiilisista polttoaineista.

Vaikka hankkisi ympäristömerkittyä sähköä vaikuttaa käyttäjän sähkölämmityksen tuoma tehontarpeen lisäys kylminä aikoina siihen, että sähköä tuotetaan enemmän fossiilisilla polttoaineilla; maakaasulla ja kivihiilellä. Tästä syystä uusiutuvan sähkön tuotannon lisääntyminen ei nopeasti vaikuta sähkölämmityksen todellisiin päästöihin.

Rakennemuutos ja ilmastotoimet nostavat sähkön hintaa

Kuluttajasähkön hinta on Suomessa noussut 10 vuodessa lähes 90 % ja silti se on eurooppalaisittain vielä edullista. Monissa maissa sähkön hintataso on 50-100 % Suomen hintatasoa korkeampi.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan panostaminen ja uusiutuvan sähköntuotannon lisääntyminen tuo kustannuksia energiantuotantoon sekä sähköverkkoihin. Toisaalta myös myrskyjen lisääntyminen saa sähköyhtiöitä muuttamaan ilmalinjat maakaapeleiksi, minkä kustannuksen maksavat tietysti asiakkaat.

Sähköntuotannon rakenteen muuttuminen uusiutuvien suuntaan sekä ydinvoiman alasajo euroopassa on muuttamassa erityisesti kulutushuippujen aikaan tarvittavan sähkön hinnoittelua. Lämmityskauden sähkön hinta voi nousta reaaliaikaisen hinnoittelun (etäluettavat mittarit), sähköverkon yhteyksien lisääntyessä ja ilmastonmuutoksen torjunnan kustannusten tullessa merkittävästi.

Lähde Vantaan Energia: http://www.vantaanenergia.fi/SiteCollectionImages/porssi_syyskuu%2013.jpg

Lisää taustoista kiinnostuneille

Mikäli olet kiinnostunut tutustumaan lisää energiamuutokseen, voin suositella muutami nettisivuja sekä kirjoja syventämään aihetta ja hakemaan muutoksen kannustimia:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


4 × kaksi =

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>